Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusella on tehtävä: pitää yhdenvertaisuus arvona, jonka takana kaikki Suomessa asuvat voivat jatkossakin seistä.
Hallituksen päätökset ovat heikentäneet yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista Suomessa, hän katsoo.
Esimerkiksi oleskelulupien ja kansalaisuuden ehtoja on kiristetty ja kotoutumisesta leikattu.
Hallituksesta tulevat viestit maahanmuuttajille ovat ristiriitaisia: Tarvitsemme ulkomaalaistaustaista työvoimaa, mutta käytännössä Suomeen asettumisesta tehdään hyvin vaikeaa.
– En usko, että haluamme luoda Suomesta kuvaa, että olemme suljettu muovipussi.
Suomen menestys on osin perustunut siihen, että eri taustoista olevilla ihmisillä on ollut mahdollisuus kouluttautua ja sitä kautta osallistua yhteiskunnan rakentamiseen.
Onko hallitus toimillaan onnistunut tämän edistämisessä?
– Tehdyt leikkaukset ovat olleet niin voimakkaita, että varmaan kukaan ei ajattele, että tavoitetta olisi pystytty edistämään.
Julkisen talouden epätasapainoa on yritetty paikata leikkaamalla maahanmuuton kustannusten lisäksi muun muassa sosiaaliturvasta, järjestöjen tuista ja julkisista palveluista.
Leikkaukset ovat osuneet usein samoihin, jo entuudestaan heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjittyihin ryhmiin, muun muassa vammaisiin.
Hiltunen toteaa asiantuntijoiden olevan yksimielisiä siitä, että leikkausten yhteisvaikutukset ovat olleet dramaattisia.
– Taustalla ei ole ehkä ollut tarve heikentää esimerkiksi yksinhuoltajien tai huonosti työllistyvien asemaa, mutta sitä ei ole myöskään haluttu huomioida silloin, kun päätöksiä on viety läpi.
Hiltunen: Keskisarjan puheet kuvastavat arvomaailmaa
Politiikan syksy starttasi hallituskauden aikana tutuksi tulleella keskustelulla rasismista.
Uusien säästöjen lisäksi hallituksen budjettiriihessä puitiin perussuomalaisten, etenkin varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan (ps.), viimeaikaisia rasistisina pidettyjä ulostuloja.
Keskisarja kutsui Suomeen tulleita maahanmuuttajia muun muassa ”heikkolaatuisiksi”.
Hiltusen mukaan Keskisarjan puheet kuvastavat arvomaailmaa, jonka pohjalta perussuomalaiset ovat vieneet esimerkiksi ulkomaalaislainsäädäntöä eteenpäin.
– Rasismilla huomion hakeminen on varmasti monen mielestä hyvin epämiellyttävä tapa toimia. Sananvapaudelle on rikosoikeudelliset rajat, ja niihin lukeutuu muun muassa ihmisten vertaaminen eläimiin tai alempiarvoisiin, Hiltunen sanoo.
Periaatekeskustelujen jälkeen hallitus vakuutti sitoutumistaan hallitustaipaleen alussa laadittuun yhdenvertaisuustiedonantoon ja vakuutti, että siitä lipeämisellä on seurauksia.
Hiltunen toteaa Keskisarjan puheiden olleen rasistisia, kun niitä vertaa esimerkiksi siihen, miten hallitus on rasismin omassa tiedonannossaan määritellyt.
Jos Keskisarjan puheet heijastavat arvomaailmaa hallituksen ulkomaalaispolitiikan takana, niin onko hallitus siis laajemminkin toiminut oman tiedonantonsa vastaisesti?
Hiltusen mukaan tiedonanto oli niin ”julistuksenomainen”, että tehtyjen toimien peilaaminen siihen on hankalaa.
– Moni toivoo, että ei enää tulisi uusia julistuksia vaan hallitus tekisi päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla yhdenvertaisuutta vietäisiin ihan oikeasti eteenpäin.
Vaaleihin on enää alle kaksi vuotta aikaa. Sen aikana hallituksen tulisi keskittyä tekemään politiikkaa, joka tasapainottaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa heikentäneiden toimien vaikutusta, Hiltunen katsoo.
Loppuhallituskauden tärkeinä hankkeina hän mainitsee esimerkiksi sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa ja syrjinnän uhrien tukea edistävien direktiivien toimeenpanon.
”Hämmentävää, jos 2020-luvulla valtiovalta määrittelisi ihmisten pukeutumista”
Tasa-arvovaltuutetun tehtävästä yhdenvertaisuusvaltuutetuksi siirtynyt Hiltunen on koulutukseltaan juristi.
Kesällä jälleen kerran virinneeseen niqab- ja burka-keskusteluun Hiltusella on selkeä näkemys.
Perussuomalaiset nostivat kesällä keskusteluun burkien ja niqabien kieltämisen. Sittemmin koulujen burka- ja niqabittomuuden puolesta otti kantaa myös sosiaaliturvaministeri, kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen, ja elokuussa sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi ottavansa julkisia paikkoja koskevan ”huntukiellon” selvitykseen ministeriössä.
– Olisi hämmentävää, jos 2020-luvulla valtiovalta määrittelisi ihmisten pukeutumista kaduilla ja kouluissa, Hiltunen toteaa.
Naisen pukeutumistahan on aina pyritty kontrolloimaan, hän kuitenkin huomauttaa.
Yhteiskunnan sääntelyn sijaan hän kuitenkin esittää keinoa, jolla voitaisiin paremmin turvata se, että jokainen voi itse päättää omasta pukeutumisestaan.
Suomen tulisi kieltää toisen pakottaminen esimerkiksi pukeutumaan tai käyttäytymään tietyllä tavalla. Hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että pakottavan kontrollin kriminalisointia selvitetään.
Kielto tekisi ihmisen itsenäisen päätöksenteon rajoittamisesta rangaistavaa, olisi sitten kyse parisuhteeseen, sukuun tai uskonnolliseen yhteisöön liittyvästä kontrollista.
– Kontrollilla voidaan rajoittaa ihmisen oikeutta päättää pukeutumisestaan, elämästään tai vaikka siitä, lähteekö väkivaltaisesta parisuhteesta pois. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Irlannissa pakottava kontrolli on jo kriminalisoitu.
Aloitti pestissä kuohunnan jälkeen
Hiltusella on takanaan kolmenkymmenen vuoden ura yhdenvertaisuuskysymysten parissa, viimeisimpänä tasa-arvovaltuutettuna.
Sinä aikana on menty paljon eteenpäin: Monimuotoisuuteen suhtaudutaan aivan toisella tavalla, oli kyse sitten uskonnosta, taustasta tai vaikka seksuaalisesta suuntautumisesta.
– Välillä mennään kaksi askelta eteen ja yksi taakse.
Hiltusen ura alkoi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen keskittyvän Setan pääsihteerinä viime vuosituhannella, minkä jälkeen hän on työskennellyt tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoissa.
Hiltunen valittiin yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään ohi hänen jatkokautta hakeneen edeltäjänsä, Kristina Stenmanin.
Stenman joutui kautensa aikana nokikkain hallituspuolue perussuomalaisten kanssa.
HS uutisoi perussuomalaisten ja Stenmanin välien kiristymisen vaikuttaneen siihen, ettei tämä saanut jatkokautta.
Kovin kiista koski sitä, että Stenman katsoi yhdenvertaisuusvaltuutettuna sisäministeriön antaman ohjeistuksen asettaneen pakolaiset eri asemaan heidän uskontonsa ja kansallisen alkuperänsä perusteella.
Kannanotossa sanottiin, että perussuomalaiset on avoimen islamofobinen puolue, ja tämä on linjassa sen kanssa, miten sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja hänen erityisavustajansa toimivat kiintiön kohdentamisen valmistelussa.
Entäpä miten uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee asian: Onko perussuomalaiset islamofobinen puolue?
Hiltunen kiertää kysymyksen.
Hiltunen haluaa nimityksiin lisää läpinäkyvyyttä
Kun Stenman nimitettiin tehtävään, oikeusministerinä toimi RKP:n Anna-Maja Henriksson. Stenmanilla on taustaa RKP:ssa ja hän toimi vuosituhannen taitteessa jopa puolueen varapuheenjohtajana.
Hiltusen valintaa valtioneuvostolle taas esitti perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren johtama ministeriö.
Hiltusella ei ole taustaa puoluepolitiikassa eikä hän ole kertomansa mukaan minkään puolueen jäsen. Suhdettaan perussuomalaisiin hän kuvaa samanlaiseksi kuin muihinkin puolueisiin ja demokratiaan laajemminkin eli ”lämpimäksi”.
Hänen mukaansa valtuutettujen nimittämiskäytäntöjä tulisi kehittää siten, että nimitys ei olisi pelkästään ministerin käsissä.
Prosessi on nyt hyvin suljettu, ja se on ongelma.
– Olen esittänyt kompromissimallia, jossa eduskunnan ihmisoikeusvaltuuskunnalta pyydettäisiin lausunto hakijoista. Se toisi läpinäkyvyyttä.
– EU:ssa on juuri hyväksytty direktiivi, jonka tehtävä on vahvistaa valtuutettujen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Sen keskeinen viesti on, että valtuutetuilla ei pitäisi missään nimessä olla kytköksiä hallitusvaltaan.
Hiltunen painottaa valtuutetun olevan itsenäinen toimija, jonka tehtävä on arvioida kriittisesti vallanpitäjien toimintaa.
– Olen ajatellut olevani sellainen palovaroitin; kaikki eivät aina sen äänestä pidä, mutta se on tarpeellinen.